Tuuli: 9-13 m/s, Aallokko: olematon

Eilinen tuuli oli kuitenkin liikaa. Olin purjehtimassa ystäväni kanssa Näsiselällä still-380 -mallisella purjeveneellä. Kyseessä on kahdelle juniorille mitoitettu sporttinen kevytvene taittokölillä. Ajoimme purjehdusseuralta Lentävänniemestä selän toiselle puolelle Tampereen purjehdusseuralle jossa poikkesimme ja lähdimme takaisin päin. Kymmenen minuuttia purjehdittuamme alkoi kuulua epämääräistä räsähtelyä, joka muutaman sekunnin kuluttua loppui. Pysäytimme veneen vauhdin ja aloimme tutkia, mistä ääni oli peräsin. Jo ennen tätä, veneen pysähdyttyä istuin veneen perässä ja katsoin toisen vantin kiinnikettä. Lasikuitu kupruili sen alta pelottavasti. Lopulta uskaltauduin tutkimaan kiinnikettä lähemmin, ja kuinka ollakkaan, olin löytänyt vastauksen. Kiinnike oli ollut kiinni kannen ylemmässä ja alemmassa kerroksessa. Nyt alempi oli pettäny, ja kaikki vanttiin kohdistuva voima oli vain sen yhden, ohuen lasikuitukerroksen varassa. Ajelimme sitten hitaasti mutta varmasti pelkän etupurjeen voimin kohti kotisatamaa ja lopulta, noin tunnin ajelun jälkeen sitten pääsimme rantaan. Toki oli hienoa seurata syksyistä auringonlaskua vesiltä käsin!